Valkoposkihanhen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle. Laji pesii lähes koko rannikkoalueella ja paikoin sisämaassa. Kannan kasvua seurataan syksyisten valkoposkihanhilaskentojen avulla. Tänä vuonna koko maan kattava Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyslaskenta toteutetaan 3.-5.9. Syksyn 2009 laskennassa todettiin noin 14 200 valkoposkihanhea.

Lue lisää: Birdlife.fi

Perjantain 20. elokuuta vastaisena yönä mitattiin hallaa paikoin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa sekä Keski-Lapissa. Alin lukema, -2,6 astetta, mitattiin Alajärven Möksyssä. Ylivieskan lentokentällä lämpötila laski myös kahden metrin korkeudessa pakkasen puolelle eli -0,8 asteeseen.
Elokuussa hallat yleistyvät nopeasti öiden pidentyessä. Maan pohjoisosassa perjantain vastaisena yönä mitatut lämpötilat eivät ole mitenkään harvinaisia tähän aikaan vuodesta. Sen sijaan etelämpänä näin kylmät yöt ovat vielä tähän aikaan vuodesta harvinaisina, mutta poikkeuksellisesta tilanteesta ei voida puhua.

Lue lisää: Ilmatieteenlaitos

Suomen ympäristökeskuksen keräämän ennakkoarvion perusteella kuluva kesä on ollut päiväperhosille hyvä tai jopa erinomainen. Juhannuksen jälkeinen pitkä helteinen jakso on suosinut päiväperhosia. Vahvoja perhoskantoja selittävät myös viime vuoden lämmin loppukesä sekä kylmä ja runsasluminen talvi, joka loi hyvät edellytykset perhosten talvehtimiselle. Lämpimät etelävirtaukset ovat tuoneet maahamme runsaasti vaeltavia perhosia.

Lue lisää: Ymparisto.fi

Metsähallituksen, WWF Suomen, lintutieteellisten yhdistysten ja alueellisten ympäristökeskusten valkoselkätikkaseurannoissa saatiin pesimäaikaisia parihavaintoja noin 140 alueelta. Uhanalaisen lajin pesintöjä varmistui 90. Seurannassa löytyi lisäksi kymmeniä yksittäisten lintujen havaintopaikkoja, joista monet voivat muodostua pysyväksi reviiriksi.

Lue lisää: WWF.fi

Viilenneet säät ja voimistuneet tuulet käänsivät vesien lämpötilat laskuun useimmilla järvillä viime viikon lopulla. Odotettuja lämpötilaennätyksiä on koettu helteistä huolimatta vain muutamalla järvellä.
Järvien pintavesien lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosissa 20–25 °C eli muutaman asteen ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Etelä-Lapissa lämpötilat ovat n. 18–19 °C, pohjoisempana on viileämpää. Lapissa pintavesien lämpötilat ovat lähellä normaaleja lukemia.
Ennusteiden mukaan pintavesien lämpötilat kääntyvät monilla järvillä vielä pieneen nousuun ennen kuin vedet viilenevät lopullisesti syksyä kohti. Kesän korkeimmat lämpötilat on kuitenkin todennäköisesti jo saavutettu.

Lumisade keskellä kesää yllätti perjantaiaamuna osassa Lappia. Lunta satoi aamulla ainakin Kittilän Levillä ja Enontekiön Käsivarressa. Ivalon-Saariselän alueella vihmoi nollakelissä räntää.
Lumi ei kuitenkaan viipynyt maassa kauan, sillä lämpötilat nousivat jo aamupäivän aikana, eniten Levillä yli kuuteen lämpöasteeseen. Muuallakin lämpötilat ovat nousseet muutamaan asteeseen.
Kylmintä oli aamukahdeksalta Käsivarressa Kilpisjärven Saanatunturilla, 1,2 pakkasastetta. Levillä oli -0,3 astetta, ja maa oli valkoisena. Pakkasta oli Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla Muonion Laukukerolla (-0,8 astetta) ja Sammaltunturilla (-0,4 astetta).

Lue lisää:
Järvien vedet viilenemään päin (Yle Uutiset)
Lumisade yllätti Lapissa (Yle Uutiset)

Vähäsateinen ja lämmin heinäkuu on kuivattanut maaperää Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Kuivuuden vaikutukset näkyvät luonnossa, mm. kasvit kukkivat ja siementävät aikaisemmin ja nopeasti. Perhosten lentokausi on alkanut muutaman viikon normaalia aikaisemmin. Keskikesän ja syyskesän perhoset ovat parhaillaan lennossa, mm. neitoperhonen ja sitruunaperhonen, joita ei yleensä nähdä näin aikaisin heinäkuussa.

Lue lisää: Ymparisto.fi

Helteinen sää on voimistanut sinilevien kukintaa avomerellä. Rannikkoalueilla leväkukintoja on kuitenkin havaittu huomattavasti vähemmän kuin ulkomerellä. Järvillä levähavaintojen määrä ei ole kasvanut viime viikosta.

Lue lisää: Ymparisto.fi

Huippujutut-valokuvakilpailussa etsittiin parasta Kolin kansallispuiston vaarojen huipuilta otettua kolmen kuvan sarjaa. Metsähallitus järjesti kilpailun Kolin kansallispuistossa 23.5. - 13.7.2010.
Voittajaksi valittiin luontokuvaaja Markku Tanon luotsaaman tuomariston yksimielisellä päätöksellä Tuomas Kynkäänniemi Punkaharjulta vaikuttavilla maisemakuvillaan.

Lue lisää: Luontoon.fi

Amiraali-, neito- ja ohdakeperhonen ovat jo yleisiä perhosia monin paikoin Suomea. Entiset satunnaiset vierailijat ovat pysyvinä kantoina ja syy löytyy ilmastonmuutoksesta.

Lue lisää: Yle Uutiset

Suomen merikotkakanta vahvistuu vakaasti. WWF:n merikotkatyöryhmän laskentojen mukaan merikotkat ovat saaneet tänä kesänä 314 poikasta. Vaikka tulos jää hieman alle viime vuoden ennätyksen, voidaan sitä pitää erinomaisena.

Lue lisää: WWF.fi

Tänä vuonna Luonnonkukkien päivän teemalajiksi on valittu ahomansikka (Fragaria vesca). Ahomansikka on viime aikoina taantunut, kun sen suosimat perinnemaisemat ovat vähentyneet. Laji on kuitenkin levittäytynyt uusille elinalueille, ja viihtyy nykyisin muun muassa tienpientareilla.

Lue lisää: Sll.fi

BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2010 lintu on uljas, monille mökkiläisille tuttu, kuikka. Tämän vuoden aikana selvitetään kirkasvetisten järviemme symbolin kuikan ja salolampien salaperäisen kaakkurin esiintymistä.

Lue lisää: Birdlife.fi

Lintukevät on lopulta kääntynyt ratkaisevasti kesään, jopa syksyyn, ja kevätmuutosta on vain rippeet jäljellä. Etelä- ja Keski-Suomessa tiaisen poikaset huutelevat pöntöistä ja tikanpojat pesistään. Pian lähdetään maailmalle. Monilla lajeilla onkin nyt kiireisin aika, kun pesien keltaiset kidat vaativat yhä enemmän ja enemmän ruokaa. Pohjois-Suomen lyhyessä, mutta sitäkin intensiivisemmässä, kesässä useimpien lajien pesinnät ovat kuitenkin vasta aluillaan. Myöhäisimmän kevätmuuttajamme, lapinuunilinnun, pesijöistä ovat vasta ensimmäiset yksilöt saapuneet.
Kesäkuun alkupuoli on yölaulajien aikaa. Tuskin koskaan on Suomessa päästy nautiskelemaan viitakerttusen huilusta niin monella paikalla kuin tänä vuonna. Nyt on viitakerttusen vuosi. Yölaulajista myös ruisrääkkiä sekä pensas- ja viitasirkkalintuja on ainakin kesän vaiheeseen nähden selvästi viimevuotista enemmän. Seuraava lämmin yö kannattaakin käyttää nukkumisen sijaan yön salaperäisten laulajien konsertin kuunteluun.
Arktinen muutto on kuluneen viikon aikana pääosin hiljentynyt. Hieman kuikkalintuja ja jokusia hanhiparvia on vielä riittänyt. Ajoittumiseltaan viimeisen arktikalajin, isosirrin, päämuutto ohitti Suomenlahden ilmeisesti viime sunnuntaina.
Viimeisten kahlaajien kiiruhtaessa pesimäalueilleen, toiset, kuten mustaviklot, kiiruhtavatkin jo kohti etelää. Toisten kevät on jo toisten syksyä.

(Birdlife: Lintutilanne 8.6.)

Kesä alkoi kevään alkukankeudesta huolimatta ajallaan Luonto-Liiton Kevätseurannan viimeisenä seurantaviikonloppuna. Tämä näkyy erityisen hyvin kasveista: rentukat ja koivun lehdet ovat värittäneet maisemaa jo Pohjois-Lapin Ivalossa asti, ja Rovaniemellä on saatu ihailla kulleron ja mustikan kukintaa. Koko maassa havaittiin runsaasti kukkivia kieloja ja sukulaislaji oravanmarjankin havaintojen määrä lähes tuplaantui.

Kevätseurantaan saatujen lähemmäs 10 000 havainnon perusteella nähdään, että kevät alkoi tänä vuonna selvästi myöhässä – maaliskuussa kevät tuntui vielä kaukaiselta verrattuna muutamaan aikaisempaan vuoteen. Myöhemmin myöhästymistä kurottiin kiinni pitkin harppauksin ja erityisesti toukokuun hellejakso vauhditti loppukevään lajien ilmestymistä jopa edelle aikaansa. Esimerkiksi tuomen kukinta oli etelärannikolla ohi noin viikossa.

Lue lisää: Luontoliitto.fi

Kuva auton konepellin alle rakennetusta linnunpesästä voitti Helsingin Sanomien kuvakilpailun.

Lue lisää: Hs.fi

Lauantai 22.5. on YK:n luonnon monimuotoisuuden vuoden teemapäivä, ja maanantai 24.5. Euroopan kansallispuistopäivä. Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkein työkalu on suojelualueverkosto, jonka helmiä kansallispuistot ovat. Kansallispuistojen verkosto suojelee lähes kaikkia tyypillisiä suomalaisia elinympäristöjä ja luontotyyppejä sekä niiden rikasta lajistoa. Jokaisella kansallispuistolla on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä merkittävän osan puistoverkostoa.

Lue lisää: Luontoon.fi

Suomessa on jo viikon ajan ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä. Ennen tätä vuotta Lapissa ei koskaan aikaisemmin ole koettu hellettä toukokuun alussa. Helteinen sää kuitenkin päättyy, kun kylmä rintama liikkuu perjantain ja lauantain aikana Suomen yli etelään ja sen jälkipuolella maahan virtaa kylmempää ilmaa.

Lue lisää: Ilmatieteen laitos

Indonesialaisesta sademetsästä on löytynyt uusien lajien aarreaitta, kertovat tutkijat. Uusiin lajeihin kuuluu muun muassa nokkasammakko, jonka "kärsä" laajenee osana kosintarituaalia.

Lue lisää: Yle Uutiset

Ympäristökeskus ennusti 18.5. Ivalojoen ja Ounasjoen virtaamien nousevan huippuunsa muutaman päivän kuluessa. Ennusteiden mukaan jokien vedenpinnat Ivalossa ja Kittilässä jäävät todennäköisimmin hiukan vahinkorajojen alapuolelle. Tornionjoella virtaamat ovat myös nousussa, mutta ennustettu tulvahuippu ajoittuu vasta ensi viikon lopulle. Tulvahuipun ennustetaan Tornionjoella olevan lähellä keskimääräistä tai hieman suurempi. Jäät ovat pääosin jo lähteneet Lapin joista
Kuusamossa Oulankajoella virtaama nousi 16.5. toiseksi suurimpaan virtaama-arvoon (439 m3/s) havaintojaksolla 1966 - 2010. Tulvan johdosta Karhunkierros suljettiin tilapäisesti. Vedenkorkeus on kuitenkin laskussa ja laskee seuraavan neljän päivän aikana yli metrin.

Lue lisää: Suomen ympäristökeskus

Arktisten lintujen muuton näyttävin vaihe eli valko- ja sepelhanhien päämuutto on vielä edessä. Toistaiseksi vasta yhtenä päivänä (11.5.) on laskettu yli 10 000 muuttavaa hanhea. Sen sijaan reipasta allien ja mustalintujen muuttoa on jo havaittu Suomenlahdella.
Lämmin sää on kiihdyttänyt hyönteissyöjälintujen saapumista. Lämmin kaakkoinen ilmavirtaus on tuonut myös tavallista enemmän meille muun muassa viitakerttusia, idänuunilintuja, punavarpusia ja kuhankeittäjiä.
Käsillä on myös vuoden paras aika lähteä kuuntelemaan lintujen yöllisiä lauluesityksiä. Parasta kuuntelumaastoa ovat kosteikot ja lintujärvet, joilla kuulee satakieliä, kerttusia, sirkkalintuja, luhtahuitteja, luhtakanoja ja kaulushaikaroita. Pensassirkkalintuja ja ruisrääkkiä voi kuulla kuivemmillakin niityillä; viita- ja luhtakerttunen taas laulavat pellonlaitojen pusikoissa. Satakieliä saattaa kuulla jopa kirkkaasta auringonpaisteessa, sillä niin kova on tuoreiden saapujien lauluinto.
Lämpimät ilmavirtaukset ovat tuoneet meille myös eteläisiä pikkuharvinaisuuksia, kuten kattohaikaroita ja sepelsieppoja.

(Birdlife.fi)

Maailman suurin korppikotka, munkkikorppikotka, havaittiin keskiviikkona Mynälahdella, kertoo Turun Sanomat. Munkkikorppikotkaa ei ole virallisesti tavattu aiemmin Suomessa. Mynälahden havainnosta ei kuitenkaan vielä tiedetä, onko yksilö luonnonvarainen vai tarhakarkulainen.

Lue lisää: Yle Uutiset

Suomen ukkoskausi sai näyttävän alun helatorstai-iltana: kaakosta Suomeen saapuneessa lämpimässä ja epävakaassa ilmamassassa kehittyi paikoitellen rajuakin ukkosta maan kaakkoisosissa, etelärannikolla, Pohjanmaalla sekä osissa Itä- ja Keski-Suomea.
Kiivaimmin salamoi Kymenlaaksossa Vuohijärvellä, jossa paikannettiin reilut sata maasalamaa illan aikana. Kaikkiaan ukkosalueessa paikannettiin yhteensä lähes 10 000 maasalamaa, joista Suomen maa-alueilla esiintyi noin 1 700.

Suomessa ukkoskausi alkaa käytännössä toukokuussa ja päättyy syyskuussa, vaikka heikompia ukkosia esiintyy jakson ulkopuolellakin. Jos vain olosuhteet ovat suotuisat, voivat toukokuun ukkoset olla lähes yhtä näyttäviä ja voimakkaita kuin keskikesällä. Keskimäärin kuitenkin heinäkuussa salamoita esiintyy eniten.

(Ilmatieteenlaitos)

Kangasvuokko oli ensimmäinen Suomessa rauhoitettu kasvi. 1900-luvun alussa sitä esiintyi enemmän ja kauniita kukkia myytiin toreilla ja poimittiin kimpuiksi. Kangasvuokko rauhoitettiin vuonna 1928.
Kangasvuokkoja on kasvanut Salpausselän harjanteella jo noin 12 000 vuotta. Se kuuluu samaan sukuun kuin valko- ja sinivuokko, mutta lienee kolmikon oikukkaisin.
Kangasvuokko on saanut mystisen maineensa siitä, että aikainen kulkija kävelee helposti sen ohi. Aamupäivän aurinko herättää kukan ja saa sen avautumaan vaaleaan loistoonsa. Etelä-Karjalan maakuntakukka on Suomen ensimmäinen suojeltu kasvi.

Lue lisää: Yle Etelä-Karjala

Öiden lämpeneminen on tuonut maahamme ensimmäisen hyönteissyöjien pääjoukon. Pajulinnun ja kirjosiepon laulu kuuluu kohta joka tontilta, ja myös käen kukuntaa on kuultu usealla paikalla. Uusimpia tulokkaita ovat olleet mm. pikku- ja harmaasieppo, pikkulepinkäinen, karikukko, lampiviklo ja pikkutiira.

Harvinaisuuksia edustavat rusorintakertut Pietarsaaressa ja Tampereella. Torstaina 29. huhtikuuta havaittiin Suomessa kaksikin harvinaisuutta, ruosterastas Outokummussa ja sinirastas Kontiolahdella. Sinirastas pesii Etelä-Euroopassa ja Aasian vuoristoalueilla Turkista Japaniin ulottuvalla alueella. Kyseessä on vasta kolmas havainto Suomesta.

Lauantaina 8. toukokuuta kannattaa jokaisen linnuista kiinnostuneen suunnata lähimpään lintutorniin. Yli tuhat lintuharrastajaa kiipeää yli 300 lintutorniin BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumassa kilpailemaan siinä, montako lintulajia tornista havaitaan klo 05–13.

(Birdlifen lintutilanne 4.5.)

Neljännen kerran järjestetyllä Liminganlahden Lintukuvafestivaalilla oli tänä vuonna ohjelmassa myös lintukuvakilpailu. Valtakunnallisen kilpailun järjestäjänä toimi Liminganlahden Ystävät ry, ja se sai heti suuren suosion yli 700 kuvalla ja 150 kuvaajalla.

Sarjavoittajista valittu Vuoden lintukuva on oululaisen 25-vuotiaan Antti Karppisen kuvaama Lapintiiran saalis. Kuva on aimemmin niittänyt menestystä Vuoden Luontokuva 2008 -kilpailussa.

Tuomaristo kiitteli erityisesti kuvan liikettä ja erittäin hienoa valoa. Kuva on otettu Oulujärvellä, jossa pesii iso lapintiirakolonia. Karppisen mukaan lapintiirakuva syntyi koko kesän kestäneen projektin tuloksena. Pitkin järvenselkää lentelevien lintujen kuvaaminen vaati kuitenkin oveluutta.

Lue lisää: Kaleva.fi

Huhtikuun 2010 keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kevät käynnistyi Lapissakin jo huhtikuun alkupäivinä.

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +4 asteesta Luoteis-Lapin vajaaseen -1 asteeseen. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Koillis-Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Sen sijaan länsirannikolla ja Pohjanmaan rannikolla poikkeama jäi alle asteeseen tavanomaisesta.

Kuukauden alkupuoli oli etenkin maan itä- ja pohjoisosassa jopa harvinaisen lauha. Kuukauden korkein lämpötila oli 17,0 astetta, ja se mitattiin Kokemäellä ja Jokioisissa vappuaattona. Huhtikuun alin lämpötila -21,4 astetta mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä 30. päivänä.

Lue lisää: Ilmatieteenlaitos

Viime kesään asti Suomen suurin majavan kaatama puu oli tyviläpimitaltaan yli 70-senttinen haapa. Vanha ennätys meni rikki, kun hämäläinen Sakariksi ristitty majava pisti talttahampaansa töihin. Ennätys parani senttikaupalla.
Hämeenlinnassa, tarkemmin Lammin Evolla, asustaa kanadanmajava Sakari. Sakari on nuori ja innokas, viime vuonna perheen perustanut uros, jonka innokkuutta metsurina Evon majavaoppaat kuvaavat jopa suuruudenhulluksi.

Lue lisää: Yle Uutiset

Maaliskuun linnut, laulujoutsenet, ovat saapuneet Inariin. Osa Suomessa pesivistä laulujoutsenista on ikiaikaisesti saapunut jo maaliskuun kuluessa Inarin Kettujoelle ja Paatsjoelle. On luultavaa, että kyseiset linnut talvehtivat Norjan rannikon vuonoissa muista meidän joutsenistamme poiketen. Ei voida ajatella maaliskuisten saapujien olevan sitä samaa väkeä, joka talvehtii Tanskan salmissa ja Pohjanmerellä.

Lue lisää: Luontoon.fi

Vuoden 2009 parhaat lehtikuvat ja niiden ottajat julkistettiin 26.3.2010. Vuoden lehtikuvan otti Heidi Piiroinen ja vuoden lehtikuvaajaksi valittiin Hannes Heikura.
Suomen Lehtikuvaajat ry on järjestänyt kilpailua vuodesta 1962. Vuosikilpailu ja voittajatöistä järjestettävä näyttely ovat yhdistyksen toiminnan vuosittainen päätapahtuma. Tänä vuonna Vuoden lehtikuvat -kilpailuun osallistui 110 kuvaajaa. Kuvia oli jälleen enemmän kuin koskaan eli yli 3000.

Lue lisää ja katso kuvat: Suomenlehtikuvaajat.fi

Koiraskotka aloitti pesänkoristelun Pudasjärvellä kameralla varustetussa pesäpuussa. Rakennuspuuhia voi seurata netissä Kotkan Lento ry:n sivuilta.
Maakotkakoiras esiintyy puuhakkaana kameran edessä Pudasjärvellä. Pesänrakennuspuuhiin ryhtynyt maakotka näyttäytyi pesäkameralle ensimmäistä kertaa lauantaina 20. päivä maaliskuuta ja on nyt viikon ajan kantanut rakennustarviketta pesälleen.
Kotkan Lento ry asensi tänä vuonna neljä pesäkameraa jo tammi-helmikuun aikana eri pesäpaikoille. Pesätarkastaja Kalevi Tunturin määritykset pesinnän suhteen onnistui ja tapahtumia pesällä voi seurata Kotka 1 kamerasta. Kaksi pesistä on vielä asumattomia ja yhden pesän kamera ei ole vielä välittänyt kuvaa verkkoon.
Moottorikelkkailijoiden ja muiden luonnossa liikkujien toivotaan muistavan, että maakotkan pesillä liikkuminen on kiellettyä. Jo yksi huonoon aikaan sattuva pesällä käynti voi tuhota pesinnän.

(Yle Oulu)

Viime päivien keväinen sää on saanut muuttolinnut liikkeelle. Vaikka muuttajia on yhä liikkeellä vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, myöhäistä kevättä on nyt alettu kuroa nopeasti kiinni. Viikon aikana on tehty tämän kevään ensihavainnot jo noin 15 lajista.
Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä muuttajien yksilömäärät ovat olleet vielä pieniä. Lounais-Suomessa odottaa kuitenkin jo runsaasti kiuruja, uuttukyyhkyjä ja töyhtöhyyppiä sisämaan peltojen sulamista.
Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle. Ensimmäisiä muuttajia kannattaa etsiä peltojen pälviltä ja vesistöjen sulista.
Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa, jolloin liikkeellä on monia päivällä muuttavia lajeja, parvissa muuttavia lajeja ja isokokoisia lintuja, kuten joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja. Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut.

(Birdlife.fi)

Lintumatkailun uskotaan nostavan Liminganlahden opastuskeskuksen uuteen kukoistukseen. Alkuvauhtia antaa pääosin EU-rahan turvin tehtävä hanke Linnut kansainvälisen luontomatkailun kärkituotteeksi Oulun seudulla.
Jo tällä hetkellä Oulun seudulla lasketaan käyvän vuosittain pari tuhatta ulkomaista lintumatkailijaa ja luontokuvaajaa. Jatkossa tarkoituksena on etsiä lintukuvaukseen soveltuvia uusia kohteita ja edistää olemassa olevaa lintumatkailuun ja luontokuvaukseen liittyvää yritystoimintaa.

Lue lisää: Kaleva.fi

Luonto-Liiton Kevätseurannan tämän vuoden ensimmäinen seurantaviikonloppu alkoi monin paikoin lumipyryllä, mutta kevään merkkejä huomattiin silti. Muuttolintujen varovaisia etujoukkoja havaittiin pitkin eteläistä Suomea, ja myös ensimmäinen pajun kukinta ilmoitettiin.
Laulujoutsenet olivat tapansa mukaan ehtiväisimpiä kevään tuojia. Niitä havaittiin Keski-Suomea ja Pohjois-Savoa myöten. Ensimmäiset kiurut saapuivat etelärannikolle, ja Porvoon seudulla nähtiin myös kurki ja kottarainen.
Raumalla ja Helsingissä havaittiin ensimmäiset talvihorroksesta heränneet nokkosperhoset. Muita hyönteishavaintoja ei vielä tehty, ja varhaisimpia leskenlehtiäkin saadaan vielä odottaa. Kasvit ovat talvehtineet lumen alla mukavasti, mutta kukinta pääsee alkamaan vasta sulapaikkojen ilmaannuttua.

Seuraava seurantaviikonloppu on 27.–28.3.

Lue lisää: Luontoliitto.fi

Riistakamerat taltioivat Suomessa ensimmäistä kertaa erittäin uhanalaisen naalin vierailut haaskalle. Suojelubiologi Matti Mela Metsähallituksesta sanoo, että naalikuvia on tänä talvena saatu kolmesta eri kohteesta.

Lue lisää: Yle Uutiset

Lumisateiden myötä myös kevättulvaennusteet ovat kasvaneet suurimmassa osassa maata. Tämän hetken ennusteen mukaan virtaamat ovat suurimmillaan Etelä- ja Lounais-Suomessa huhtikuun alkupuolella tai vasta kuukauden puolivälissä, muualla maassa tätä myöhemmin. Suurimmassa osassa Suomea lumen vesiarvo on melko tavanomainen ja niinpä odotettavissa olevat kevättulvat ovat todennäköisesti tavanomaisen suuruisia, mutta etelärannikolla ja paikoin Lapissa lunta on keskimääräistä enemmän. Useimmissa etelärannikon joissa, esimerkiksi Vantaanjoessa, on vesistöennusteiden mukaan odotettavissa selvästi suurempi kevättulva kuin mihin 2000-luvulla on totuttu.

Lue lisää vesitilanteesta: Ymparisto.fi

Monille luontokuvaajille runsaista tykkylumista tuttu Riisitunturin kansallispuisto on valittu vuoden retkikohteeksi 2010.
Posiolla sijaitseva Suomen eteläisin oikea tunturialue voitti yleisöäänestyksen keräten yli neljänneksen annetuista äänistä.

Lue lisää: Luontoon.fi

Pitkän pakkasjakson hellittämisestä huolimatta kevätmuutto ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Kauaa ei silti tarvitse enää odottaa, sillä lounainen ilmavirtaus on jo tuonut harmaalokkeja aina Jämsään ja Varkauteen asti. Lisäksi ensimmäiset kiurut ja uuttukyyhkyt ovat tuloillaan Virossa. Kevään tuloa enteilevät myös tiaisten ja viherpeippojen lisääntynyt lauluaktiivisuus sekä tikkojen rummutus. Ankaran talven takia monien pienikokoisten talvehtijoiden kuten hippiäisten, pyrstötiaisten ja puukiipijöiden talvikanta on romahtanut.

Lue lisää tuoreimmasta lintutilanteesta: Birdlife.fi

Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointi on parhaillaan käynnissä. Mittava hanke valmistuu loppuvuonna 2010. Arvioinnin piirissä on noin 20 000 lajia, mikä on noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisessä, vuoden 2000 arvioinnissa.

Uhanalaisuusarviointi on yksi keskeisistä mittareista, joilla tarkastellaan lajiston monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Tulokset kertovat sekä yksittäisten lajien, kokonaisten eliöryhmien että koko Suomen lajiston tilasta. Uhanalaisuusarviointi toimii myös lajien suojelun perustana.

Arvioinnissa on lisäksi luetteloitu noin 10 000 lajia, jotka on jouduttu jättämään arvioimatta muun muassa käytettävissä olevien tietojen vähäisyyden vuoksi. Uhanalaisarviointi perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöön.

Lue lisää: Ymparisto.fi

Luminen pakkastalvi on innostanut ihmisiä tallentamaan luontoa digikameroiden lisäksi myös perinteisillä filmikameroilla. Valokuvausliikkeille ja maahantuojille filmien kysyntäpiikki on tullut täydellisenä yllätyksenä. Värifilmit ovat loppuneet lähes kokonaan koko Euroopassa.

Lue lisää: Yle.fi

Helsingissä kaupunkihuuhkajat ovat olleet jo paikoin äänessä. Parasta pöllöretkiaikaa on tänä vuona vasta maaliskuu, tosin myyrien vähyyden vuoksi huuteluinnokkus voi olla normaalia vähäisempää.
Lintuharrastajat odottavat myös viimeistään maaliskuun alussa näkyväksi ensimmäisiä kevätmuuttajia. Niitä ovat yleensä mm. isokoskelot, laulujoutsenet, telkät, harmaalokit, mustavarikset, uuttukyyhkyt, kiurut ja pulmuset.
Harvinainen myrskylintu havaittiin 3. helmikuuta Ahvenanmaalla. Myrskylintu talvehtii meitä lähinnä Pohjanmerellä, ja se on havaittu Suomessa vain kolmisenkymmentä kertaa. Suurin osa aiemmista havainnoista koskee kuolleena tai loukkaantuneena löydettyjä lintuja.
Ajankohtaisia talviretkikohteita ovat virtaavat vedet koskikaran toivossa ja etelärannikon merenlahdet, joiden ruovikoista voi löytää eksoottisen oloisia viiksitimaleita.

(Birdlife.fi)

Suomen kansallispuistojen suosio pysyy vakaana. Vuoden 2009 aikana Suomen kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes kaksi miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli noin 1,8 miljoonaa (1 943 500 vuonna 2009 ja 1 755 500 vuonna 2008).
Suosituimpia kohteita olivat Pallas-Yllästunturin Urho Kekkosen, Nuuksion, Oulangan ja Pyhä-Luoston kansallispuistot.
Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille ja muille virkistysalueille tehtiin viime vuonna noin 4,7 miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistot, valtion retkeilyalueet sekä muut virkistykselle ja retkeilylle merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.

Lue lisää: Metsa.fi

Alkuvuonna on tehty useita merikotkahavaintoja Helsingin eteläisissä kaupunginosissa. Kolme viikkoa sitten merikotka käväisi kaartelemassa Kauppatorin yllä. Kyse ei ole häiriintyneistä yksilöistä, vaan merikotkakanta on vahvistunut.
Ornitologi ja lintuasiantuntija Lasse J. Laineen mukaan Suomessa pesii merikotkia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yli 300 paria.
 "Talveksi Suomeen muuttaneet merikotkat eivät ole pelkästään Ahvenanmaan vesillä. Niitä on myös Suomenlahdella, jossa pilkkijät heittelevät sivuun kaloja merikotkille."
 "Jos 20-30 vuotta sitten oltaisiin puhuttu merikotkista Helsingissä, niin en olisi uskonut. Merikotkan paluu on ollut fantastinen asia", sanoo ornitologi Lasse J. Laine.

(Yle Uutiset)

Tammikuu oli keskimääräistä kylmempi suuressa osassa maata, ja sateet jäivät yleisesti vähäisiksi. Ajankohtaan nähden lunta on paljon etelä- ja länsirannikolla sekä osassa Lappia.
Routaa on suuressa osassa maata tavanomaisesti mutta järvien jäät ovat paikoin keskimääräistä ohuempia, erityisesti Lapissa. Kovista pakkasista huolimatta jäät eivät ole paksuuntuneet paljoakaan tammikuussa eristävän pakkaslumikerroksen ja vedestä ja lumesta muodostuneen kohvajään vuoksi.
Toisaalta pitkään jatkunut pakkasjakso on saanut jäällisen alueen laajenemaan Suomea ympäröivillä merialueilla, ja Ilmatieteenlaitos ennustaa jäätalvesta ankaraa.

Lue lisää:
Ymparisto.fi
Ilmatieteenlaitos

Viikonlopun (30.- 31.1.2010) Pihabongauksessa havaittiin viimevuotista vähemmän hippiäisiä, puukiipijöitä ja peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan. Syynä on ankara pakkastalvi, joka on verottanut näiden lintulajien talvikantoja.

Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin puolestaan selvästi runsaammin kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.

Loistaudista kärsineitä viherpeippoja havaittiin odotetusti vähemmän kuin vuosi sitten: ennen joka toisella pihalla esiintyvä laji havaittiin nyt vain joka kolmannella pihalla.

Keskimäärin yhdellä pihalla havaittiin 7 lajia ja 46 yksilöä. Yleisimmät lajit olivat viimevuotiseen tapaan talitiainen (93 % pihoista), sinitiainen (76 %) ja harakka (61 %). Harvinaisuuksia ei Pihabongauksessa tänä vuonna löytynyt.

Nämä alustavat tulokset perustuvat noin 7300 pihan havaintoihin. Määrä kasvaa, sillä viikonlopun havaintoja otetaan vastaan perjantaihin 5. helmikuuta asti osoitteessa www.pihabongaus.fi ja postikortilla. BirdLife julkaisee lopulliset tulokset sekä alueellisia tuloksia helmikuun lopulla.

Lue lisää: Birdlife.fi

Ajantasan lauantaivieras: Jorma Luhta

 "Mies kävelee yksin pimeässä metsässä jossain päin Pohjois-Suomea, ainoana seuranaan kamera ja vain tarpeellisimmat retkivälineet. Tässä lyhyt luonnehdinta tämänkertaisesta Ajantasan lauantaivieraasta. Hän on valokuvaaja, kirjailija Jorma Luhta. Luhdan uusin teos Tähtiyöt valittiin vuoden 2009 luontokirjaksi. Tuomas Karemo lähti tapaamaan Ajantasan lauantaivierasta olosuhteisiin, joissa nykyaikaiset nauhurit joutuvat koetukselle..."

Etelä-Suomessa on poikkeuksellisen runsas tykkylumitalvi. Puut on vuorattu lumella, huurteella ja alijäähtyneen veden kerryttämällä jäällä. Pohjoisessa sen sijaan tykkylunta on tänä talvena ollut melko vähän, kertoo Metsäntutkimuslaitos.

Tykkyä esiintyy vain harvoin läntisessä Keski-Suomessa tai Etelä-Suomessa ja ylipäätänsä alavilla mailla. Tosin Etelä-Suomessakin kertymät ovat oleellisesti suurempia korkeammilla paikoilla. Myös tämän talven komean tykyn taustalla on ajoittain erittäin suuri ilman suhteellinen kosteus.

Ainutlaatuisen komea tykky ei automaattisesti tarkoita Metlan mukaan merkittäviä puustotuhoja. Taipumisten seurauksena tuhoja on jo tullut erityisesti männyllä ja koivuilla, joiden latvusten painopiste on kuusta korkeammalla.

(Lähde: Yle.fi)

Janne Heimonen on voittanut vuoden 2009 Wild Wonders of Europe -kilpailun aikuisten sarjan kuvallaan "Jump". Palkintona on viiden päivän matka Cairngormsin kansallispuistoon, Skotlantiin.
Tammikuisena pakkaspäivänä kuvattu koskikaran "pomppu" on aiemmin niittänyt menestystä kotimaassa ollen VLK 2006 -kilpailun Linnut-sarjan voittaja.

Kilpailun kotisivut: http://www.wild-wonders.com/photo_competition.asp

Janne Heimonen: http://www.janneheimonen.net/

Janne Heimonen: "Pomppu" / "Jump"

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mukaan kylmä sääjakso jatkuu lähes helmikuun puoliväliin saakka Vielä helmikuusta huhtikuuhun tulee olemaan tavanomaista kylmempää.

Talvi on ollut kylmä, mutta ei vielä Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen kylmä. Talvi tulee olemaan ehkä kymmenenneksi kylmin mitattujen 50:n vuoden aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan kylmempää oli esimerkiksi talvella 2002 - 2003.
Kylmä sää on vaihdellut poikkeuksellisesti eri puolilla maata, idässä on ollut kylmää, etelässä ja pohjoisessa melko samanlaista.
Sääilmiöt ovat vaihdelleet myös pallonlaajuisesti. Tavallista kylmempää on ollut vyöhykkeellä, joka ulottuu Itä-Aasiasta Siperian yli Euroopan keski- ja pohjoisosiin sekä Yhdysvaltoihin. Tavallista lämpimämpää on ollut kylmillä alueilla Kanadassa, Alaskassa ja Grönlannissa, mutta myös Pohjois-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Aikaisemmat lauhat talvet ovat antaneet vahvistusta ilmastonmuutokselle ja sen aiheuttamalle lämpenemiselle. Vaikka sää on ollut kylmää, ilmasto lämpenee asiantuntijoiden mukaan edelleen. Kaikki voidaan selittää Suomen ilmaston ja talvien suurella vaihtelulla.
Kylmä sää ei ole merkki siitä, että Ilmastonmuutos olisi hidastumassa. Toisaalta vielä ei olla ilmaston lämpenemistä seuraavassa kylmenemisjakson vaiheessa.
Eteläiseen Suomeen Pohjois-Saksan ilmasto

Suomessa erityisesti talvet lämpenevät vuosisadan loppuun mennessä. Keskilämpötilan arvioidaan olevan 2000-luvun loppuvuosikymmeninä kesäisin 1 - 5 astetta ja talvisin 3 - 9 astetta nykyistä lämpimämpi. Talvien ennustetaan lämpiävän nopeammin kuin kesien.
Niin sanottu terminen talvi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella, katoaisi Suomen eteläisiltä ja lounaisilta alueilta kokonaan. Myös lunta tulee olemaan aikaisempaa vähemmän.

(Lähde: Yle Uutiset)

Lintuja ja niiden elinympäristöjä suojellaan Euroopassa ja Afrikassa miljoonilla euroilla järjestöjen, hallitusten ja muiden organisaatioiden toimesta. Suojelutoimin halutaan varmistaa lintujen tulevaisuus.

Euroopan linnut muuttavat tuhansien kilometrien matkan talvehtimisalueilleen Afrikkaan ja takaisin joka vuosi. Kullakin muuttomatkalla linnut ovat suuressa vaarassa ylittäessään Maltan. Joka syksy Maltalla tapetaan runsaasti rauhoitettuja lintuja. Lakien valvonta on Maltalla riittämätöntä eikä laitonta tappamista juuri kontrolloida.

EU:n lintudirektiivi ei salli lintujen metsästystä niiden kevätmuutto- tai pesimisaikana. Tästä huolimatta Maltalla on tehty päätös kevätmetsästyskauden avaamisesta vuosittain senkin jälkeen, kun maa vuonna 2004 liittyi Euroopan unioniin. Vuosina 2008 ja 2009 kevätmetsästyskautta ei ole kuitenkaan avattu EY- tuomioistuimen uhkasakkojen vuoksi. Viime vuonna saatiin EY-tuomioistuimen päätös, jonka mukaan Malta on EU-jäsenyysaikanaan rikkonut EU-lainsäädäntöä hyväksymällä kevätmetsästyksen (turturikyyhky ja viiriäinen), vaikka lintudirektiivistä poikkeamiseen ei ole ollut hyväksyttäviä edellytyksiä.

Tästä huolimatta Maltan hallitus suunnittelee kevätmetsästyskauden avaamista tänä keväänä. Metsästyskautta kutsuttaisiin "rajoitetuksi kevätmetsästyskaudeksi". Maltan hallitus myös vähättelee edelleen rauhoitettujen lajien tappamisen laajuutta ja ongelman vakavuutta.

Lue lisää: Birdlife.fi

Vuoden alussa käynnistyi Suomen suurin LIFE Luonto -hanke, jossa Metsähallitus palauttaa lähes 4 300 hehtaaria suoalueita takaisin luonnontilaan. Viisivuotisessa Suoverkosto-LIFE-hankkeessa on yhteensä 54 Natura 2000 -aluetta eri puolilta Suomea. Ojia täyttämällä ja puustoa vähentämällä ennallistetaan useita Euroopan komission tärkeiksi luokittelemia suoluontotyyppejä, kuten aapasoita, keidassoita ja puustoisia soita. Hankkeen tärkeänä osana on kansalaisten suoluontoon liittyvän tietämyksen ja elämysten lisääminen.

Lue lisää: Metsa.fi

Vuonna 2010 vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden teemavuotta.

Maailman maat sitoutuivat vuonna 2002 Johannesburgissa vähentämään merkittävästi biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä. Euroopan unioni asetti vuonna 2001 itselleen vielä kovemman haasteen: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä.

Jo nyt on selvää, ettei tavoitetta luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisestä saavuteta sovitusti. Luonnonjärjestelmien toimintakykyä vaarantavat tekijät ja luonnon monimuotoisuuden merkitys ihmiskunnalle on kuitenkin vahvasti tiedostettu.

Lue lisää: Ymparisto.fi

Luonnossa elävistä sumatrantiikereistä on julkaistu harvinaista videomateriaalia. Luonnonsuojelijat yrittävät herättää videon avulla Indonesian hallituksen, yhteisöjen ja yritysten intoa tiikereiden suojelemiseen.

Lue lisää ja katso video: Yle.fi

 Viime viikkoina koko maassa ja Euroopankin mittakaavassa on hytisty verrattain kylmissä olosuhteissa. Kotimaan kamaralla jäätävimmät pakkaslukemat hellittävät lähipäivinä.

 Ilmatieteen laitos uutisoi vastikään menneen vuosikymmenen olleen poikkeuksellisen lämmin. Toisaalta viime päivinä on talven pakkasennätyksiä rikottu useampaankin otteeseen. Jos kohta Lapissa mitatut lukemat eivät ennen näkemättömiä ole, niin etelämpänä Suomessa pakkaslukemat ovat olleet paikoin samaa luokkaa. Talven alhaisin lämpötila, -37,1 astetta mitattiin Kuusamossa tammikuun 8. päivän vastaisena yönä.

 Pakkaset ovat saaneet ilvekset liikkeelle, jopa niin että havaintoja on tehty aivan pihapiiristä. Oulussa kummastusta aiheutti autokatoksessa torkkunut ilves. Epätavallisesti käyttäytynyt eläin oli nälkintynyt, ja kuoli myöhemmin avunannosta huolimatta.

 Pihapiirin linnuilla on suojanaan tuuhea höyhenpeite, ja ne selviävät hyvin kovistakin pakkasista, kunhan vain saavat riittävästi ravintoa.

 Toisin on laita kesäisin tunturikoivujen lehtiä järsivien tuholaisten. Kovat pakkaset saattavat nimittäin pelastaa Ylä-Lapin tunturikoivikot lehtiä syöviltä halla- ja tunturimittareilta, joiden munat kuolevat 35-36 asteen pakkasessa.

Lue lisää:
Kulunut vuosikymmen Suomessa edellisiä lämpimämpi
Talven pakkasennätys mitattiin Kuusamossa
Ilvekset liikkuvat taas pihapiireissä
Lintujen pakkassuoja: Untuvatakki ja ruoka
Pakkanen piinaa tunturikoivun tuhoajia

Luontojärjestö WWF on palkinnut haukiputaalaisen valokuvaaja-kirjailija Jorma Luhdan teoksen Tähtiyöt vuoden luontokirjana. Omien sanojensa mukaan Luhta pyrkii teoksessaan tunkeutumaan sekä koko maailmankaikkeuteen että ihmismielen syövereihin.
Lue lisää: www.yle.fi

Kuluvan viikon aikana on Kaakkois-Suomen rannikkovesiltä tehty useita havaintoja veden pintaan kertyneistä tummanvihreistä levälautoista. Levän muodostamia lauttoja on ollut sekä Kotkan edustalla että Virolahden sisä- ja ulkosaaristossa aina Huovariin saakka, jossa levää havaittiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen näytteenotossa runsaasti.

Lue lisää: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tiedote.

Aurinko on piiloutunut horisontin alapuolelle - kaamosaika on alkanut Pohjois-Lapissa. Tämänvuotinen kaamos alkoi Utsjoella torstaina 26.11., ja auringoton aika tulee kestämään Suomen pohjoisimmassa kunnassa tammikuun puoleen väliin saakka.

Lue lisää: Luontoon.fi

Kuusamon Suurpetokeskuksen nettisivuilla pääsee kurkistamaan nettikameran välityksellä karhujen ja ilvesten elämään.

Katso: Kuusamon Suurpetokeskus

Lue lisää: Kaleva.fi ja Hs.fi 

WWF:n vuosittainen 20 000 euron Pandapalkinto myönnetään tänä vuonna Liminganlahden Ystävät ry:lle. Liminganlahden arvokkaalla lintuvesialueella toimivan yhdistyksen tavoitteena on lintutietouden lisääminen asiantuntevan opastuksen avulla. Yhdistyksen hankkeessa Liminganlahdelle asennetaan kameroita, joista voi alueen luontokeskuksessa seurata lintujen pesintää ja muuttoa. Pandapalkinto on jaettu vuodesta 1999 asti.

Lue lisää: WWF.fi

Metsäpeura alkaa olla tavanomainen näky esimerkiksi Sievin ja Reisjärven välisen maantien varrella. Perhon Salamajärven kansallispuistoon 30 vuotta sitten Kuhmosta tuotu alle kymmenen peuran lauma on kasvanut jo yli satakertaiseksi ja levittäytyy kohti pohjoista.

Lue lisää: Kaleva.fi

Oulangan, Syötteen ja Riisitunturin tiedotuslehti Kansallispuistot 2009 avasi lapsille suunnatun luontokuvakilpailun kesäkuussa. Kilpailu oli käynnissä syyskuun loppuun.
Kuvien arvostelussa kiinnitettiin huomiota sommitteluun ja kuva-aiheeseen. Kunkin kansallispuiston alueelta otetuista kuvista valittiin paras. Voittajat saavat palkinnoiksi kansallispuistopaidat ja kaikkia kuvakilpailuun osallistuneita muistetaan kansallispuistoaiheisella tuotteella.
Kilpailun raati toivoo, että valokuvauskilpailuun osallistuneiden lasten valokuvausinnostus ja retkeilyharrastus jatkuu tulevaisuudessakin.

Katso palkitut kuvat: Luontoon.fi

12-vuotias vantaalainen Alex Marttunen on voittanut pääpalkinnon See The Bigger Picture -valokuvakilpailussa. Marttusen kuvassa erakkorapu on ottanut kodikseen ja kuorekseen rikkinäisen pullonkaulan.
Alex Marttusen kilpailukuva on otettu Thaimaassa. Raadin mukaan se esittää erinomaisesti, kuinka eläimet voivat sopeutua muuttuvaan maailmaan.
Palkinnoksi Marttunen saa seitsemän muun nuoren kanssa matkan National Geographic -lehden toimitukseen Washingtoniin Yhdysvaltoihin.
Kilpailu oli osa lentoyhtiö Airbusin, National Geographic Societyn ja YK:n yleissopimuksen Green Wave -kampanjaa. Tarkoitus on rohkaista nuoria perehtymään elämän monimuotoisuuteen.
Kilpailuun osallistui hieman yli 2 350 nuorta 99 maasta.

(Lähde: Yle Uutiset)

Kilpailun kotisivut: http://www.seethebiggerpicture.org/

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan tällä hetkellä noin 210 aikuista eläintä. Näistä pohjoisimman osapopulaation (Norjan Finnmark, Suomen Lappi, Ruotsin Norrbotten) osuus on noin 50 yksilöä.

Naalikantaa on elvytetty kaikissa pohjoismaissa yhteisellä ohjelmalla ja keskenään sovitun suunnitelman mukaisesti. Naalien määrä onkin kääntynyt viime vuosina lievään nousuun. Valitettavasti Suomen alueella ei kuitenkaan vielä ole tavattu naalin poikaspesää sitten vuoden 1996. Vuosittaisia havaintoja yksittäisistä vaeltavista eläimistä kuitenkin tehdään Lapissakin noin 10 yksilöstä.

Lue lisää: Luontoon.fi

Suomalaisista 34 prosenttia pelkää karhua ja 32 prosenttia sutta. Naisissa pelokkaita on miehiä enemmän: 46 prosenttia pelkäsi karhua ja 44 prosenttia sutta. Miehistä pelkääjiksi ilmoittautui noin 20 prosenttia vastaajista.

Susia pelkäävät enemmän lapsiperheiden vanhemmat (35 %) kuin pelkästään aikuistaloudessa elävät aikuiset (31 %). Sen lisäksi peloissa on alueellisia eroja. Karhua pelkäävät eniten pohjoissuomalaiset (37 %) ja länsisuomalaiset (36 %). Vähiten otso jännittää pääkaupunkiseudun asukkaita tai muita eteläsuomalaisia (33 %) ja itäsuomalaisia (29 %).

Susipelko jakautuu eri tavoin. Susi pelottaa eniten toki länsisuomalaisia (36 %), joista yhtä suuri osa pelkäsi myös karhua. Pohjoissuomalaiset sen sijaan pelkäävät selvästi vähemmän sutta (31 %) kuin karhua. Etelä-Suomessa ihmiset pelkäävät saman verran sutta kuin karhuakin, mutta itäsuomalaisista vain 26 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä sutta.
Merkittävää on, että susia pelkää tällä hetkellä täsmälleen yhtä suuri osuus suomalaisista kuin 14 vuotta sitten. Riku Lumiaron vuonna 1995 valmistuneen pro gradu -tutkimuksen sutta pelkäsi myös tuolloin 32 prosenttia suomalaisista.

(Lähde: Suurpedot.fi)

Eteläisen Suomen myyräkannat ovat valtaosin niukat tai Savossa vielä paikoin kohtalaiset, mutta ne ovat pienenemään päin. Odotettavissa on, että kannan laskuvaihe jatkuu yli tulevan talven. Pohjois-Suomen myyräkannat ovat alkaneet runsastua.

Lue lisää: Metsäntutkimuslaitos (metla.fi)

Pohjois-Suomessa jäätyvät vesistöt ovat pakottaneet kansallislintumme laulujoutsenen muuttomatkalle. Viikon suurin laulujoutsenmuutto, yli 2000 muuttajaa, laskettiin 29. lokakuuta Kalajoen Vihaspauhassa. Myös Koillis-Venäjältä muutolle lähteneistä pikkujoutsenista on tehty havaintoja Kaakkois-Suomessa. Kylmä itäinen ilmanpurkaus tuonee lisää havaintoja tästä harvalukuisesta läpimuuttajasta.

Sisämaan suurilla järvenselillä voi havaita nyt mahtavia isokoskeloparvia, usealla paikalla on havaittu yli 1000 yksilön kerääntymiä. Viikon harvinaisin lintu oli Hangon lintuasemalla nähty mustakurkkurautiainen, muita harvinaisuuksia edustavat kashmirinuunilintu Ahvenanmaalla sekä taigakirvinen Luvialla ja Raahessa.

Nyt on hyvä aika lähteä jokien ja järvien sulapaikoille sekä merenlahdille etsimään viivytteleviä vesilintuja. Taviokuurnista on jonkin verran vaellushavaintoja Pohjanmaan rannikkoseudulta sekä Itä-Suomesta. Tarkka kiikaroija voi tavoittaa taviokuurnien lisäksi pihlajien kimpuista myös rastaita ja tilhiä.

(Birdlifen lintutilanne 3.11.2009)

Skandinavian suurin muurahaiskeko on Ruotsin Jällivaarassa. Se voitti korkeimman muurhaiskeon kisan ruotsalaisen maatalouden ammattilehden ATL:n kilpailussa, kertoo Ruotsin Sisu-radio.
Keko on 2,6 metriä korkea, ja sen ympärysmitta on 12 metriä.
Suomen tiettävästi suurin muurahaiskeko on, tai ainakin oli, Nummi-Pusulassa. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea ja läpimitaltaan lähes kuusimetriä.

(Lähde: Yle Uutiset)

Pääkaupunkiseudun nopeasti kasvava kanikanta myös leviää vauhdilla.
Espoossa kanit ovat jo ylittäneet Kehä III rajan ja hätyyttävät sitä myös idässä. Pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien valloitukselle ei näy loppua.

Lue lisää Luonnontieteellisen keskusmuseon tiedotteesta.

Vuosia kestänyt kiista Metsä-Lapin vanhojen valtion metsien hakkuista saatiin ratkaistua tiistaina. Kiistan aikana myös keskieurooppalaiset paperin ostajat esittivät huolensa Lapin hakkuista.
Metsähallitus siirtää yli 20 000 hehtaaria lisää metsää hakkuiden ulkopuolelle. Alueista ei tehdä suojelualueita. Metsät sijaitsevat Kittilässä, Sodankylässä, Savukoskella ja Sallassa.
Hakkuiden ulkopuolelle siirretty alue vastaa noin kahta prosenttia valtion metsämaiden puuvaroista neljän kunnan alueella.
Lapin metsäkiistat roihahtivat vuonna 2003. Greenpeace kampanjoi hakkuita vastaan erityisesti Keski-Euroopassa.

(Lähde: Yle Uutiset)

BBC:n luontodokumenttia tekevä kuvausryhmä on onnistunut ikuistamaan poron kimppuun hyökkäävän kotkan. Suomessa kuvattu filmipätkä on ensimmäinen laatuaan.
BBC:n kuvausryhmä teki kanavan Life-luontosarjaa, mutta kotkan hyökkäys saatiin kuvattua niin kaukaa, ettei sitä nähdä televisio-ohjelmassa. Kaksi porohyökkäystä, yksi onnistunut ja yksi huti, on kuitenkin nähtävissä BBC:n internetsivuilla.
Suomalaistutkija Harri Norberg teki kuvausryhmän kanssa yhteistyötä. Omaa tutkimustaan varten hän on 10 vuoden ajan pannoittanut poroja, ja lähtenyt selvittämään pysähtyneiden porojen kuolinsyytä. Jälkien perusteella Norberg on todentanut, että pohjoisilla tunturialueilla suurin osa kuolleista radiopantavasoista oli joutunut kotkan kynsiin.
Filmiryhmän kameroille tallentui muutamia kotkien tekemiä hyökkäyksiä kohti poroja, sekä osumia että yrityksiä. Norbergin mukaan hyökkääjä oli varsin tavallisesti nuori maakotka. Videot paljastavat, että kotka joutuu "ratsastamaan" kynnet poron keuhkoissa, sillä painava saalis ei kuole välittömästi hyökätessä.

(Lähde: Yle Uutiset)

Hailuodossa on havaittu uusi lintulaji, amerikankurmitsa, ensimmäistä kertaa Suomessa. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, amerikankurmitsasta tulee 456. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle.
Amerikankurmitsa on kahlaajalaji, joka pesii nimensä mukaisesti Pohjois-Amerikassa. Lajia havaitaan säännöllisesti Euroopassa, ja sitä on pitkään odotettu myös Suomeen.
Amerikankurmitsa nähtiin Hailuodossa ensi kerran eilen iltapäivällä, ja se oli paikalla ainakin vielä tänä aamuna.

(Lähde: Yle Uutiset)

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Lue lisää talviruokinnasta: Birdlife.fi

Metsähallituksen luontopalvelujen työntekijä löysi heinäkuun alussa Kuhmosta kookkaan mutta siivistään repaleisen kuolleen naarasperhosen. Myöhempi analyysi on paljastanut, että kyseessä oli erittäin harvinainen idänsiilikäs, jonka löytö on todellinen sensaatio perhosharrastajien keskuudessa. Havainto tehtiin valtionmaiden suojelualueiden luontotyyppi-inventointien yhteydessä Kuhmossa.

Lue lisää: Luontoon.fi

Arktisten valkoposkihanhien syysmuutto on käynnistynyt, ja Pohjois-Karjalasta on havaittu jo useana päivänä yli kymmenen tuhatta muuttavaa hanhea päivän aikana.

Arktisten hanhien syysmuutto ajoittuu syksyllä usealle päivälle ja syysmuuttoon osallistuu satojatuhansia hanhia. Viime viikolla suurin osa havaituista hanhista oli valkoposkihanhia. Rauhoitettuja valkoposkihanhia myös levähtää Itä-Suomessa: Tohmajärven Värtsilässä nähtiin 28.9. jopa 31 000 paikallista valkoposkihanhea. Hanhia nähdään Suomessa erityisesti kylmänpurkauksien yhteyksissä tuulen ollessa koillisesta, pohjoistuulella muuttoreitti kulkee idässä Venäjän puolella. Sopivien tuulien vallitessa Suomessa voidaan nähdä myös näyttävää sepel- ja tundrahanhien muuttoa.

Lue lisää Birdlifen tuoreimmasta lintutilanteesta

Haukiputaalainen Jorma Luhta on saanut Valtion valokuvataidetoimikunnan myöntämän 1-vuotisen taiteilija-apurahan. Apurahan suuruus on 1 558,55 euroa kuukaudessa.

Apurahahakemuksia jätettiin tänä vuonna 83 kappaletta ja apuraha myönnettiin 12 hakijalle.

Lue lisää

Jorma Luhta on yksi Vuoden Luontokuva 2009 -festivaalin tämän vuoden pääesiintyjistä. Lue lisää

Kurkien ensimmäiset pääjoukot muuttivat eilen maanantaina 13. syyskuuta, kun Kemiönsaaressa laskettiin lähes 6000 ja Hangon lintuasemalla 6500 muuttavaa kurkea.
Kurkien päämuutto ajoittuu syksyllä yleensä usealle päivälle ja syysmuuttoon osallistuu kymmeniätuhansia kurkia. Kurkien syysmuutto on alkanut vähitellen jo elokuussa. Päämuutto jakautuu aina useaan huippupäivään: Syyskuun alkupuoliskolla muuttomatkalle lähtevät pääosin Pohjois-Pohjanmaan kokoontumisalueiden linnut. Viimeisenä Suomesta poistuvat Vaasan lähelle Söderfjärdenin peltoaukealle kokoontuneet linnut. Ne lähtevät liikkeelle yleensä vasta lokakuussa. Lue lisää Birdlife Suomen nettisivuilta.

Suomen syksyinen valkoposkihanhien kokonaismäärä on 14 200 yksilöä. Näistä 8 600 hanhea laskettiin pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun syyskanta kasvoi noin 12 prosentilla edellisestä vuodesta. Suuria valkoposkihanhiparvia on havaittu myös muualla rannikkoalueella. Lue lisää Birdlife Suomen nettisivuilta.

Riistakolmiolaskennassa havaittiin metsäkanalintuja vähän. Lintutiheydet olivat edellisvuotisella erittäin alhaisella tasolla. Metson, teeren ja pyyn kokonaistiheys oli sama kuin vuosi sitten, ja riekkokanta oli edelleen heikentynyt. Kanalintulajien yhteistiheys oli yli 20-vuotisen kolmiolaskentahistorian alhaisin.
Lue lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilta

Itämeren tila on heikentynyt mutta Suomenlahdella tilanne on paras kymmeneen vuoteen. Näin kertovat elokuun seurantamatkoiltaan palanneiden Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalusten Arandan ja Muikun keräämät havainnot. Lue lisää Yle Uutisista.

Ylä-Lapissa kytee vakava tuholaisten, porojen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama luonnonmuutos. Pahin tilanne on Utsjoella, Suomen päälaella jossa puista kaksi kolmasosaa on jo tuhoutunut. Niiden elpyminen on estynyt koska ylisuuri porokarja syö uudistuvat taimikot. Lue lisää Yle Uutisista.

Kulunut pesimäkesä oli pöllöillä ennätyksellisen hyvä, mutta monien muiden lintujemme pesinnät sujuivat keskimääräistä huonommin. Lue lisää Birdlifesta

Suomalaisten mielestä kaunein maisema on kuohuva virta talvisen havumetsän keskellä. Tulos selviää Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Lue lisää Yle Uutisista.

Hailuodon nettisääksen raajansa loukannut poikanen oppi viime hetkellä lentämään. Sääksikameran puuhamies Voitto Pulkkinen kertoi taputtaneensa käsiä, kun raajarikko poikanen tiistaina puoli viiden aikaan iltapäivällä pääsi lentoon piinalliseksi käyneen odottelun jälkeen. Lue lisää Kaleva Plussasta

Keski-Eurooppaan vaelsi alkukesästä ennätysmäärin ohdakeperhosia Pohjois-Afrikasta. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan näiden perhosten jälkeläisistä syntynyt uusi sukupolvi on levinnyt ympäri Eurooppaa aiheuttaen paikoin jopa moottoriteiden väliaikaisia sulkemisia. Lue lisää Yle Uutisista ja Suomen Luonnontieteellisen keskusmuseon tiedotteesta.

Ahvenanmaalla aloitetaan merimetsojen metsästys elokuun alussa. Lintuja voivat metsästää kaikki metsästysoikeuden haltijat ja metsästyskausi jatkuu tammikuun loppuun. Lue lisää Ylen sivulta